Suomessa kaivataan avointa keskustelua

Suomen neljättä määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksesta on siteerattu useissa nettisivuilta löydettävissä yhteenvedoissa. Raportti kokonaisuudessaan on ollut nähtävänä englanninkilelisenä sos.&terv.ministeriön sivuilla. Toivon mukaan saamme pian myös suomenkielisen version sekä nettiin että myös painettuun mediaan, koska ihmeissäni olen todennut että kyseiset yhteenvedot systemaattisesti jättävät mainitsematta lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta keskeisiä epäkohtia, kuten esim. huolta jota komitea toi esille Suomen varhaiskasvatuksen laadun heikkoudesta. Loppupäätelmässä ilmaistaan huolta päiväkotien liian niukasta aikuisten määrästä, lapsi/hoitaja suhdelukujen ongelmallisesta tilanteesta sekä raporteista päiväkotihoidon huonosta laadusta. Komitea kehoittaa Suomea parantamaan päiväkotihoidon laatua esim. pienentämällä lapsiryhmiä ja lisäämällä hoitohenkilökuntaa, näin parantaen aikuis/lapsi-suhdelukuja sekä mahdollistaen paremman jatkuvuuden myös lapsi-hoitaja suhteissa. Päiväkotihoitoon liittyvät ongelmat, joista yhteiskunnan tasolla käyty keskustelu on tähän asti ollut varsin vaisua ja joille poliitikot ovat ummistaneet silmänsä, huolestuttavat nyt YK:n lapsen oikeuksien komiteaa.

Komitea ilmaisee myös huolensa kuntien itsenäisestä varhaiskasvatuksen suunnittelusta sekä sisällöllisen laadun valvonnan puuttumisesta. Laadulliset erot eri kuntien päivähoidon tarjonnassa huolestuttavat, siksi komitea ehdottaakin selkeiden yhteisten päiväkotihoitoa koskevien laadullisten minimikriteerien laatimisen ja tavoitteellisten seurantamekanismien kehittämisen. Komitea muistuttaa Suomea myös siitä, että sosiaali-ja terveysministeriö on viime kädessä vastuussa lasten hyvinvoinnista, vaikka kunnille onkin annettu lasten ja perheiden palveluiden järjestämisessä varsin vapaat kädet.

Toinen mainitsematta jätetty huolenaihe liittyy psyko-stimulantti-lääkkeiden lisääntyneeseen käyttöön lasten ADHD ja ADD oireyhtymien hoidossa. Komitea ehdottaa tarkempaa lääkkeiden käytön seurantaa sekä vaihtoehtoisen avun lisäämistä lapsille, heidän vanhemmilleen ja opettajilleen.

Lopuksi komitea kehoittaa viranomaisia tiedottamaan selkeämmin sekä YK:n Suomen määräaikaisraportin loppupäätelmien sisällöstä että lapsenoikeuksien sopimuksesta jonka sisältö on varsin niukasti avattu yleisölle ja lasten parissa työskenteleville.

Toivottavasti YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmä Suomelle avaa pitkään kaivatun yhteiskunnallisen keskustelun turvallisen varhaislapsuuden toteutumisedellytyksistä Suomessa. Vain rehellinen ja avoin kasvatuskäytäntömme kipukohtien ja haasteiden kohtaaminen voi luoda edellytyksiä päivähoitojärjestelmämme kehittämiselle siihen suuntaan että näemme ja ymmärrämme eri-ikäisten lasten kehitysvaihekohtaiset tarpeet ja voimme niihin nykyistä paremmin vastata.Tämä tuskin onnistuu ilman ammattikuntien rajoja ylittävää yhteistyötä ja päiväkotipalvelun rakenteen muutoksia.

 

 

tarjalund
Sitoutumaton Espoo

Päivähoidossa toimiva konsultti ja työnohjaaja.Auta lasta kasvamaan-päivähoidon kehittämishankkeen perustaja ja tutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu